Vuosittainen strategiaprosessi – menneen ajan jäänne?
Keväällä strategiaprosessi käyntiin, syksyllä budjetoidaan ja toteutus käyntiin kun investoinnit ja resurssit varmistettu. Kuulostaako tutulle? Vuotuinen strategiaprosessi tai strategiapäivitys on vakiintunut käytäntö monessa organisaatioissa, mutta vastaako vuosittain päivitettävä strategia enää nopeasti muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin? Onko strategia jo auttamattomasti vanhentunut heti valmistuttuaan?
Kasvava muutosnopeus ja epävarmuus vaativat joustavampia lähestymistapoja. Tarve jatkuvalle strategiatyölle nousee esiin, jotta varmistetaan yrityksen kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa. Jos mietit jatkuvan strategiatyön hyödyntämistä, huomioi nämä kolme asiaa:
Ensinnä, jatkuva strategia edellyttää, että myös muut liiketoiminnan keskeiset prosessit, kuten budjetointi, myynnin ennustaminen, resurssointi jne. muuttuvat jatkuviksi. Koko liiketoiminnan ja johtamisjärjestelmän tulee sykkiä samaa pulssia.
Toiseksi, jatkuva strategiatyö vaatii kattavaa ja monipuolista kyvykkyyksien kehittämistä. Näiden kriittisten taustatekijöiden ja mahdollistajien rooli saattaa helposti jäädä näkymättömiin tai niiden kehittäminen ei ole systemaattista. Jatkuvassa strategiatyössä kertaluontoisten analyysien ja tutkimusten sijaan tarvitaan heti saatavilla olevaa syvällistä ymmärrystä liiketoimintaympäristöstä, trendeistä, asiakkaista ja kilpailijoista. Pohjalle vaaditaan vahva datakyvykkyys, mutta myös kyky tuottaa datasta insighteja, strategisia vaihtoehtoja ja kykyä analysoida niitä tehokkaasti – näissäkin tekoäly voi tuoda uusia ratkaisuja käyttöön. Modernin johtamisjärjestelmän ja tiedonkulun rooli korostuu, samoin päätöksenteon tehokkuus ja nopeus; aina ei ole aikaa odotella sitä ensi kuun johtoryhmän tai hallituksen kokousta.
Kolmas ja tärkein elementti on yrityksen kyvykkyys ja vahvuus operatiivisessa suorittamisessa. Kyky toimeenpanna päätökset tehokkaasti ja nopeasti on ehdottoman kriittinen menestystekijä, samoin kyvykkyys allokoida resursseja joustavasti. Usein tässä jää hyödyntämättä työn murroksen mukanaan tuoma mahdollisuus hyödyntää kasvavaa freelancer tai interim-tekijöiden joukkoa, muita ulkopuoleisia resursseja tai kumppanuuksia. Kun on totuttu tekemään asioita tietyllä tavalla ja toimintamalleja ei riittävästi haasteta, monesti aika, joka strategisten muutosten toteutukseen tarvitaan, yliarvioidaan. Isojakin strategisia muutoksia voidaan toteuttaa tiiviissä aikataulussa, mikäli yrityksen toimintamalli on rakennettu tätä tukemaan. Toteutus-fokusoituneilla yrityksillä on tyypillisesti myös toimivat mekanismit jatkuvaan seurantaan ja mittarointiin, jotta organisaatio voi reagoida nopeasti muutoksiin ja oppia virheistä.
Kuten sanonta kuuluu: muutos ei koskaan tule olemaan niin hidasta kuin nyt. Jatkuva strategiatyö tulee olemaan yksi keskeisistä edellytyksistä jokaiselle yritykselle jatkuvasti muuttuvassa ja monilta osin epävarmassa toimintaympäristössä. On siis aika unohtaa vuosittaiset strategiapäivät ja alkaa kehittää jatkuvan strategiatyön mallia ja sitä tukevia kyvykkyyksiä. Ja myös varmistaa, että toteutuskyky ja -kapasiteetti yrityksessäsi on alan huippua!
Samalla on hyvä miettiä, mitä muuta yrityksessäsi tehdään vain kerran vuodessa? Tässä muuttuvassa ympäristössä, jos jotain tekee vain kerran vuodessa, sen todennäköisesti voi jättää tekemättä tai sitä pitäisi tehdä useammin. Toivottavasti strategia kuuluu jälkimmäisen kategoriaan!
Kirjoittanut strategia- ja liiketoiminnan kehittämisen ammattilainen Hanna Nikoskelainen. Nikoskelainen on toiminut usean suomalaisen pörssiyrityksen (Tokmanni, Huhtamäki ja Silmäasema) strategiajohtajana ja Tokmannilla myös johtoryhmän jäsenenä. Lisäksi hän on työskennellyt ~10 vuotta yhdessä maailman johtavista strategiakonsulttitoimistoissa (Booz & Company, nykyinen Strategy& / PwC) asiakkainaan alansa johtavia kansainvälisiä suuryrityksiä. Hanna Nikoskelaisella on laaja-alainen käytännön kokemus strategiatyön johtamisesta, strategian toteutuksesta sekä haastavien muutoshankkeiden ja transformaatio-ohjelmien johtamisesta. Tällä hetkellä Hanna toimii itsenäisenä konsulttina, interim-johtajana ja hallitusjäsenenä.
