Johda naurulla, älä työnnä narulla
Sä naurat liikaa, naurat liian kovaa, ei johtaja naura noin… Onko sinullakin esimerkkejä siitä, että nauruasi on kritisoitu? Kaikilla ei ole hyviä kokemuksia naurusta, mikä vaikuttaa siihen, että se herättää kielteisiä tunteita. Joitakin nauru ärsyttää ja heillä on tarve hiljentää nauru työpaikoilla. Nauruun liittyy paljon tunteita ja uskomuksia. Sanoohan sen jo vanha sananlaskukin: mies voi tulla räkänokastakin, mutta ei tyhjännaurajasta. Meillä on vahvoja uskomuksia siitä, mikä on uskottavaa ja millainen ”oikean johtajan” pitää olla.
Tutkimusten mukaan 70 prosenttia suomalaisista johtajista on tyyliltään asia- ja numerojohtajia.
Emme siis ole tottuneet erilaiseen johtamistapaan. Nämä vanhanaikaiset uskomukset voivat jopa estää etenemisen johtotehtäviin. On todettu, että työpaikan viihdyttäjät eivät helposti etene johtajiksi, koska näitä hauskoja tyyppejä ei pidetä luotettavina. Esimerkiksi yksi ex-kollegani sai henkilöarvioinnissa analyysin: liian iloinen kaupunginjohtajaksi. Onneksi tämä arvio ei estänyt valintaa tehtävään.
Sinä nauravainen ihminen, älä missään nimessä muuta itseäsi, koska olet kiinni sellaisessa johtamisen kultakimpaleessa, johon moni ei ole vielä osannut pistää näppejään. Kun hyödynnät naurua johtamisessasi, saat paljon erilaisia hyötyjä, joita tarvitaan nykypäivän työelämässä.
Itse aloin tietoisesti käyttää naurua johtamisessa toimiessani kunnanjohtajana useampia vuosia sitten. Tarvitsin työssäni naurun antamia voimavaroja etenkin tiukoissa paikoissa. Kun ryhdyin yrittäjäksi, aloin tutkia naurun hyötyjä lisää. Niitä löytyi paljon. Nyttemmin kummastelen sitä, miksi kaikki johtajat eivät pyri käyttämään naurua johtamisessaan.
Täällä tehdään töitä, eikä naureskella. Olet varmaan joskus kuullut tämän lauseen?
Ikään kuin tehokkuus syntyisi kurjuudessa, naama irveessä. Ei pidä paikkaansa. Itse asiassa nauravat ihmiset ovat tehokkaampia ja saavat enemmän aikaan samassa ajassa kuin totiset torvensoittajat.
Nauru luo rennon ilmapiirin, joka ruokkii luovuutta. Nauru helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä, parantaa jaksamista, lisää resilienssiä ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos johtaminen tuntuu narulla työntämiseltä, kokeile lisätä naurua työpaikallesi.
Johtajat, jotka nauravat yhteisössään, muodostavat läheisemmän suhteen ihmisten kanssa. Erään tutkimuksen mukaan huumorintajuiset johtajat koettiin 27 prosenttia motivoivimmiksi kuin ne johtajat, jotka eivät käyttäneet huumoria. Tiimit, joissa käytetään huumoria ja naurua ratkaisevat todennäköisemmin ongelman kuin tiimit, joissa huumoria ei käytetä.
On kuitenkin muistettava, että kukaan ei joudu naurusta maksumieheksi. Jokaisen on oltava myönteisen naurun kehän sisäpuolella. Nauru on ase, jolla voi helposti ampua alas toisen ihmisen itsetunnon ja motivaation. Käytä naurua siis harkiten, mutta älä pelkää liikaa. Kyllä edelleen uskaltaa nauraa, kun ymmärtää, että ei tee sitä toisten kustannuksella.
Alkoiko ahdistaa? Huolestuitko, että et ole yhtään hauska?
Älä stressaa. Naurua varten ei tarvita huumorintajua eikä tarvitse olla mikään työpaikan stand-up-koomikko. Suurin osa naurusta, jota viljelemme päivän aikana, syntyy muusta kuin jostakin hauskasta. Esimerkiksi pienet naurahdukset ovat osa luontaista vuorovaikutustamme. Kun avaat silmäsi maailmalle, huomaat, että koko ajan tapahtuu jotakin, mille voi vähän naurahdella. Samalla myös oma hyvinvointisi kohenee kuin vahingossa.
Mutta entä jos et osaa nauraa itsellesi? Silloin sinulla todellakin on aihetta vakavuuteen.
Kirjoittanut ihmislähtöisen johtamisen asiantuntija Tiina Heikka. Heikka puhuu mm. naurulla johtamisesta, ihmissuhteiden merkityksestä, vuorovaikutus- ja työyhteisötaidoista ja siitä, miten voisimme edes hippuriikkisen ymmärtää toisiamme paremmin.
