Mitä ovat kestävyystaidot ja miksi ne takaavat kilpailukyvyn yrityksille?

Olet ehkä huomannut, että työ muuttuu hurjaa vauhtia ja se mikä oli relevanttia vuosi sitten saattaa olla tänään jo niin sanotusti passé. Olisitko arvannut pari vuotta sitten, miten suuri asia tekoälystä tulee yritysten agendalla, vaikka AI on ollut olemassa jo vuosia? Sama ilmiö on nyt tapahtumassa kestävyystaitojen kanssa. EU-regulaatiot vaativat vastuullisuusraportointia ja vastuullisuus pakostikin “valuu” vastuullisuusdirikoiden pöydältä muiden pöydille, kun aletaan selvittää lukuja ja raportoida toimintaa.

Nopeasti muuttuva maailmantilanne, ilmastonmuutos, markkinoiden ailahtelevuus ja kuluttajakäyttäytyminen on otettava liiketoiminnan kehittämisen ja palvelukehityksen näkökulmista aivan uudella tavalla huomioon. Samalla kun joissain yrityksissä keskitytään vastuullisuusraportointiin, niin toisaalla mietitään jo kuinka vastuullisuudesta saadaan kannattavaa ja menestyksekästä liiketoimintaa, jossa rahaa virtaa, joka houkuttaa sijoittajia ja tekee yrityksistä houkuttelevia työnantajia parhaille osaajille.

Kuinka siis pysyä relevanttina näinä haastavina aikoina? Kuinka luoda arvoa niin bisnekselle kuin asiakkailla ja sidosryhmille? Ja kuinka saada parhaat tekijät luomaan vastuullista ja onnistunutta liiketoimintaa ja vielä pitääkin osaajat talon sisällä? Vastaus on: kestävyystaidot. Mutta mistä on kyse ja miten se liittyy palvelu- ja liiketoimintakehitykseen?

1. Kestävyystaitojen omaksuminen tulee osaksi jokaista työroolia

Kuinka voimme kehittää kestäviä palvelukonsepteja ja liiketoimintoja, jos suurimmalla osalla ihmisistä ei ole perusymmärrystä kestävyydestä? Esimerkkinä: saatat jäädä pois kelkasta, jos et ole kyennyt soveltamaan tekoälyä työssäsi. Se on työkalu onnistumiseen ja tiedon nopeaan käsittelyyn. Tämä on jo nyt synnyttänyt lukuisia uusia bisneksiä ja työpaikkoja. Sama tulee tapahtumaan muiden kestävyystaitojen kanssa. Kestävyystaidot kuten ei tekoälykään ole ns. rakettitiedettä. Pelkkä tieto ei riitä, sitä on rutkasti saatavilla. Nyt puhutaan syvemmästä asiasta eli kyvystä soveltaa tietoa ja muuntaa se arvoksi omaan työhön ja yrityksiin. Uusilla kestävyystaidoilla tarkoitankin siis perusymmärrystä vastuullisuuden eri konsepteista kuten ymmärrystä siitä, että mitä vastuullisuus tarkoittaa sinulle henkilökohtaisesti, mitä eri konseptit kuten ESG, DEIB ja Green Deal esimerkiksi tarkoittavat ja kuinka voit luoda sillä arvoa liiketoiminnoille. Kestävyystaidot ovat kykyä tarkastella kriittisesti niin omaa kuin yrityksen toimintaa. Kriittinen ajattelu korostuu, samoin kuin kyky innovoida ja luoda uusia liiketoimintakonsepteja.

Jos kysyn sinulta, miten vastuullisuus näkyy sun työssä tällä hetkellä, niin mitä vastaat?

Digitaalisen palvelukehityksen ytimessä tekkifirmoissa marinoituneena, olen todistanut kuinka oppiminen mahdollistaa työyhteisöissä kasvua, innostusta ja innovaatioita. Se poistaa niitä näkymättömiä esteitä, joista hittisana kestävyyden ympärille on luotu. Kestävyystaitojen oppimiseen täytyy panostaa.

2. Kestävä palvelumuotoilu on yksi kestävyystaidoista

80 % ympärillämme olevien tuotteiden, palveluiden ja infrastruktuurin ympäristövaikutuksista määritetään suunnitteluvaiheessa. Tämän vuoksi jokaisen, joka tekee millään tapaa kehitystyötä, on tärkeää osata perustiedot vastuulliseen ja kestävään kehittämiseen, eli palvelumuotoiluun.

Palvelumuotoilu on kykyä kehittää uusia konsepteja ja ratkaisuja, jotka palvelevat asiakkaita. Niin sanottu vanhanaikainen palvelumuotoilu on sitä, että kehitetään palveluita ja tuotteita pelkästään kuluttajalähtöisesti. Se mitä kuluttaja haluaa ja mitä hänet saadaan ostamaan, on ollut ykkösprioriteetti. Tämä on kuitenkin aiheuttanut valtavan määrän sosiaalisia, taloudellisia sekä ilmastohaasteita. Pelkkä kuluttajakeskeinen palvelukehitys vie meidät entistäkin syvemmälle suohon, pahoinvointiin ja ilmastokriisiin. Muotoilu on ollut kapitalismin keino pelkästään kasvun edistämiseen.

Modernissa kestävyyden huomioivassa palvelukehityksessä ollaan tietoisia sen vaikutuksista niin pitkällä kuin lyhyellä aikajänteellä ja jo suunnitteluvaiheessa suunnittelu on holistisempaa ja ottaa huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset aspektit. Siirtymä vanhanaikaisesta muotoilusta ja liiketoiminnan kehittämisestä uudenlaiseen kestävämpään tapaan on myös valtava mahdollisuus.

80 % ympärillämme olevien tuotteiden, palveluiden ja infrastruktuurin ympäristövaikutuksista määritetään suunnitteluvaiheessa.

Palvelumuotoilutaidot ovat sivistystä ja sivistys on kykyä ratkaista aikamme kriittisimpiä haasteita. Palvelumuotoilutaidot ovat ongelmanratkaisutaitoja. Tiedän, että palvelumuotoilu on ammatti, mutta niin on myös sustainability director ja uskon, että nämä tittelit tulevat jäävät historiaan 10 vuoden sisään. Tärkeämmäksi muodostuu, että jokaisella on kyky soveltaa näitä taitoja. Jokainen työpaikka tulee olemaan kestävyyteen tähtäävä lopulta, ainakin ideaalisesti, jos todella haluamme päästä vastuullisuustavoitteisiin niin yhteiskuntana, yksilöinä kuin yrityksinä.

3. Eettisesti digitaalinen palvelukehitys osaksi vastuullisuutta

Lentoliikenne on tyypillisesti ollut se pahis ja lentäminen vähemmän ja vähemmän hyväksyttävää. Unohdamme kuitenkin sen mitä isommassa kuvassa, eli arjessa, tapahtuu. Se miten kulutamme, asumme ja elämme, merkitsee myös paljon. Myös ICT:n osuus maailman energian kokonaiskulutuksesta on 4–10 % ja hiilidioksidipäästöistä 3–5 %. Nämä luvut ovat nousussa.

Vuoteen 2022 mennessä 5,3 miljardilla ihmisellä oli pääsy Internetiin, mikä kattaa 66 % maailman väestöstä. Käyttäjämäärät kasvavat vuosittain ja tämä tulee näkymään kasvavassa määrin digitaalisten palveluiden määrän kasvuna. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ei ole vielä osa vastuullisuusstrategiaa kovinkaan monessa yrityksessä eikä se siten ole vielä osa vastuullisuuden integroimista käytännön tasolle. Jokaisella modernilla yrityksellä on digitaalisia palveluita ja sen vuoksi digitaalinen kehitys on saatava ensin osaksi vastuullisuusstrategiaa. Toisena, kestävyystaidot ovat kykyä soveltaa ja hyödyntää nykyistä teknologiaa kestävien palveluiden kehittämiseksi kuin myös olla kärppänä ja uteliaana ottamassa vastaan, että millaisia uusia teknologioita ja liiketoimintalogiikoita on olemassa. Digitaalisen palvelukehityksen kestävyystaidolla tarkoitan sitä, että palveluja kehittäessä on ymmärrettävä myös niiden ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Emme voi tässäkään luoda pelkästään digitaalista maailmaa, koska asiakkaat haluavat vaan todella kriittisesti tarkastella pitkän aikajänteen vaikutuksia. Digitaaliset linssit kuuluvat kaikille.

Muutos ja vaikuttavuus tapahtuu eri tasoilla

Kansalaisena voit vaikuttaa politiikkaan. Kuluttajana voit vaikuttaa yrityksiin lompakollasi. Työntekijänä voit vaikuttaa työpaikallasi ja organisaatiossasi.

Edellä mainitut taidot ovat kasvun kiihdyttäjiä, sillä ne tuovat yritysten sisällä jo olevan innovaatiokyvykkyyden ja tietotaidon kestävyyslinsseillä katsottuna esiin. Taitojen oppiminen ja soveltaminen luo toimijuutta. Toimijuudella tarkoitan sitä, että kun mietit omaa työtäsi ja kysyn sulta, että sun työ liittyy teidän vastuullisuusstrategiaan ja miten sinun työsi edistää strategian tavoitteita, niin osaat vastata sekunnissa etkä mieti et mikäs se meidän strategia olikaan.

Moderni palvelukehitys mahdollistaa sen, että jokaisesta työpaikasta lopulta syntyy kestävyystyöpaikka. Meillä ei ole varaa kehittää palveluita enää pelkästään kuluttaja edellä, vaan mennä itseasiassa vieläkin syvemmälle ihmisyyteen ja luoda hyvinvointia. Kun ihmiset voivat hyvin, planeettamme voi hyvin. Vastuullisuus on järkevää olemista ja tekemistä, pitkäkestoisiin valintoihin keskittymistä sekä sitä, että sinä ja minä näemme meidän roolimme osana kokonaisuutta ja emme anna valtaa muille luopumalla omasta toimijuudestamme. Päinvastoin. Nyt on toimijuuden aikakausi ja kaikkien toimialojen ja asiantuntijoiden ja ylipäätään ihmisten kontribuutioita tarvitaan. Mutta emme voi olettaa, että jokainen oppii nämä taidot ja niiden soveltamisen jotenkin ilmaa hengittämällä. Sen sijaan oppimiseen tulee panostaa niin yksilö- kuin yritystasolla.

Kirjoittanut Satu Heikinheimo. Heikinheimo puhuu kestävästä ja modernista palvelukehityksestä sekä siihen vaadittavista taidoista, jotta yritykset voivat kasvaa ja kukoistaa. Hän on toiminut vuosia erilaisissa kehitystehtävissä eri toimialoilla ICT-alasta maahanmuuttajien yritysohjelman vetämiseen. Heikinheimo haluaa inspiroida kuulijoitaan ottamaan toimijuuden tietoisesti ja sanomaan enemmän why not mahdollisuuksille, koska siellä on toivon ja kasvun siemen.

Asiakkaamme sanovat

Speakersforumin palvelu perustuu ajankohtaisen sisällön ja asiantuntijan yhdistämiseen niin, että se yhdistyy tapahtumamme tavoitteiden sekä teemojen tuntemiseen. Tämä säästää selkeästi omaa aikaani sisällön suunnittelussa ja itse järjestelyissä. Kirkon kentässä yllättävä yhdistelmä puhujasisällössä on tärkeää sen ohella, että vieraan sanoma sopii omaamme. Joskus haemme tietoisesti kriittistä näkökulmaa ja käytämme SF:n asiantuntijuutta osana omaa ideointiamme. Kolmanneksi, on helpompaa jos puhujan ja tilaajan välissä on management. Vastausten nopeus ja asiakkaan tarpeiden kuuntelu on asia jota arvostan. Myös nopeus, asiantuntijuus, joustavuus, eli yhteistyö on saumatonta.

Jari Kupiainen
Kirkkopäivät

Speakersforum on ollut Kiinkon yhteistyökumppani Kiinteistöalan Vuosiseminaarin suunnittelussa viimeiset neljä vuotta todenteolla. Olemme aloittaneet keskustelut aina heti vuoden teemojen selvittyä. Tapahtuman tekijänä on ollut ihanaa luottaa siihen, että Speakersforumilta saa hyviä ehdotuksia. Minä olen kertonut teemat ja millä profiililla haen puhujaa ja sen jälkeen olen saanut listan ehdotuksista. Erityisen hienoa on, että mukaan on aina mahtunut myös oikeasti yllättäviä nimiä, jotka ovat johdattaneet minutkin uusille poluille. Ilman Speakersforumia meillä ei koskaan olisi ollut Bruce Dickinson puhumassa kiinteistöalan tapahtumassa!
Speakersforumin kaltaisen ammattilaisen käyttäminen tuo paitsi uusia ”out of the box” -ideoita, mutta myös tapahtuman järjestäjän kannalta jotain lähes yhtä olennaista: jos puhuja jostain syystä äkillisesti peruuttaa/ ei pääsekään tulemaan, on huojentavaa tietää, että yhteistyökumppani tekee kaikkensa korvaavan puhujan löytämiseksi. Se on mittaamattoman arvokasta.

Kaisa Saarela
Kiinko

Suomen tärkein tapahtuma-ammattilaisten tilaisuus, Kongressimessut on tehnyt jo useamman vuoden ajan sisältöyhteistyötä Speakersforumin kanssa. Tapahtumasisällön rakentaminen tapahtuma-ammattilaisille vaatii erityistä osaamista, näkemystä ja visionäärisyyttä sekä ennen kaikkea mielenkiintoisia puhujia. Speakersforumilta on löytynyt asiantuntemusta ja apua näihin kaikkiin haasteisiin. Eikä ollenkaan haittaa, että yhteistyö on lisäksi ollut mukavaa ja helppoa!

Petri Hiltunen
Management Events

Suomen suurimpana tapahtumajärjestäjänä meille on tärkeää, että yhteistyökumppanimme tuntee yrityksemme tapahtumat ja niiden tarpeet. On hienoa huomata, kuinka Spekersforumin yhteyshenkilö pystyy briiffini pohjalta tarjoamaan meille puhujia, joiden valinnassa tarpeemme ja tavoitteemme Suomen johtavana tapahtumajärjestäjänä on huomioitu. Erityisesti arvostan asioinnin helppoutta, mutkatonta palvelua sekä henkilökunnan idearikkautta.

Mari Katajamäki
Messukeskus Helsinki

Hae

Hae tapahtumaasi sopivia puhujia & juontajia. Käytä tarkennettua hakua, mikäli haluat tarkentaa hakukriteerejä.

Pyydä tarjous

Tee varaus tai pyydä lisätietoa puhujista - saat ehdotukset jo samana työpäivänä! Varaa puhuja sekä online- että livetilaisuuksiin. Lomakkeen lähetys ei sido mihinkään.

Tapahtuman tiedot
1
Yhteystiedot
2

Pyydä tarjous

Tee varaus tai pyydä lisätietoa puhujista - saat ehdotukset jo samana työpäivänä! Varaa puhuja sekä online- että livetilaisuuksiin. Lomakkeen lähetys ei sido mihinkään.

Tapahtuman tiedot
1
Yhteystiedot
2