{REL[170][writer_speaker]GjfkiiccREL}

Istun Lontoossa Suomenkin TV:stä tutun mentalisti Derren Brownin showssa. Tiedän, että kaikki mitä hän esittää on tarkkaan harjoiteltua eikä perustu mihinkään mystisiin voimiin. Silti kokemus on voimakas, jopa hypnoottinen. Voin vain kuvitella miten voimakkaasti se vaikuttaa, jos jo valmiiksi uskoo kummallisiin voimiin.

Kuka näki gorillan?

Esitys alkaa samalla tavalla kuin aikanaan tanskalaisen tulevaisuustutkija Rolf Jensenin esitys TKK:n järjestämässä bisnesseminaarissa: Ihmisiä pyydettiin laskemaan, kuinka monta kertaa pallo siirtyy videolla pelaajalta toiselle. Arvauksia pallon siirtymisen lukumäärästä on hieman erilaisia, mutta se ei ollutkaan tärkein juttu, vaan olennaisinta on vastaus kysymykseen: ”Kuinka moni näki gorillan?” Kun video katsotaan uudelleen, jokainen huomaa, että kuvassa vilahtaa gorilla, ensimmäisellä kerralla suurin osa ei sitä huomannut. Minä näin, mutta todennäköisesti vain siksi, että olin aiemmin nähnyt mainitsemani samantyyppisen, alun perin Harvardista lähtöisin olevan esimerkin.

Johtoryhmässä maksalaatikko mielessä

Kokeessa on kyse on mielemme heikosta kyvystä havainnoida jotain, mihin emme ole fokusoituneet. Jokapäiväisessä työssämme on olennaista, kuinka tarkasti havainnoimme ja mihin huomiomme on kohdistunut. Yleensä sanotaan, että yllättävät asiat kyllä huomaamme. Tässä tapauksessa olisi voinut ajatella, että gorilla on yllättävä elementti.

Koe kuvaa myös sitä, että huomion suuntaminen ei ole lainkaan niin tietoista ja kokonaisvaltaista kuin ehkä luulemme. Mielemme harhailee työpäivän aikana joskus kuin jänis, joka hyppii sinne tänne. Johtoryhmässäkin jäsenten mielen fokus voi olla illan maksalaatikossa. Kuinka monta ”gorillaa” meillä jää huomaamatta työyhteisössä? Asioita ja ideoita, jotka ovat aivan vieressä? Loistavia menestykseen johtavia juttuja, joita emme huomaa ja tunnista lainkaan? Loistava ideahan on usein sellainen, josta moni jälkeenpäin ajattelee, että ”miksen minä tuota tajunnut, sehän on ihan yksinkertainen juttu”. Ja kuinka hyvin havainnoimme oman johtamisemme vaikutusta? Siis ihan oikeasti. 

Miksei raha kelpaa?

Ihmismieltä huijataan – hyvässä ja pahassa – moniin samoihin asioihin perustuen sekä taikurin showssa, johtamisessa, markkinoinnissa että uskonlahkon illassa. Ja kaikkia keinoja voi käyttää joko manipulointiin tai myönteisesti itsensä johtamiseen tai toisten ymmärtämiseen.

Oman mielensä huijaaminen – tai siihen vaikuttaminen on siis tärkeää. Vanha totuus pitää paikkansa: Näemme mitä uskomme. Jos vaikka uskoo, että mystisiä voimia on, niitä näkee. Miksi minä sitten olen valinnut uskoa, ettei mystisiä voimia juuri ole? Vaikka siitä, Suomessa Skepsis ry on luvannut 10 000 euroa sille, joka tekee jotain yliluonnollista valvotuissa olosuhteissa. Raha ei ole kelvannut kenellekään, ei myöskään vastaava USA:ssa jaossa oleva miljoonan dollarin rahasumma.

Toinen esimerkki voisi olla vaikka seuraava: USA:ssa eräs mentalistipariskunta halusi selvittää, onko totta, että ihmisiin voi saada yhteyden heidän kuolemansa jälkeen. He sopivat, että kun toinen heistä kuolee, toinen menee spiritistiseen istuntoon ja yrittää saada yhteyden toiseen. He sopivat tunnussanan, jonka kuollut kertoo istunnossa. Vaikka yhteyttä yritettiin usean ”asiantuntijan” voimin ja spiritisti väitti saaneensa kuolleeseen puolisoon yhteyden, jostain kummasta syystä tunnussanaa ei koskaan kuulunut.

Jos uskomme, että ihmismieleen voi vaikuttaa, johdamme todennäköisesti itseämme paremmin. Sitä kannattaa harjoitella aina myös työyhteisössä, vaikkei ihan joka asiaan voikaan vaikuttaa. Ihmismielestä voi oppia koko ajan uutta. Olennaista on harjoitella näkemään asioita tuoreesti ympärillään. Opetella hyödyntämään aivokapasiteettia, sitä nimittäin hukataan organisaatiossa paljon. Työyhteisössä tarvitaan sen takia paljon ymmärrystä ja tietoa ihmismielen toiminnasta, mielen haasteista, pimeästä puolesta ja menestystekijöistä.

Helena Åhman on työpsykologian tohtori, jota kiehtovat ihmismielen käyttötavat erilaisissa ympäristöissä, mm.  huippuälykkyys, rikollisuus, johtaminen, uskonnot ja urheilupsykologia. Kolumni perustuu kirjaan: Åhman: Hullut johtajat – ja mitä ihmismielestä kannattaa tietää, 2008, Kirjapaja. Lisää aiheesta myös Åhmanin väitöskirjassa: Oman mielen johtaminen – näkemyksiä ja kokemuksia yksilön menestymisestä postmodernissa organisaatiossa, 2003, TKK.

» Tillbaka

Namn:

Skriv ordet i bilden nedanför:

» Tillbaka